Saunominen on terveysteko

Ihmiset ovat saunoneet muinaisista ajoista lähtien. Erityisesti syksyisin ja talvisin on ihanaa käpertyä saunan lämpöön, riippumatta siitä, onko se sähkölämmitteinen vai polttopuilla lämmitettävä. Mutta sauna ei ole pelkästään miellyttävä, vaan suorastaan terveellinen. Tutkimukset osoittavat, että säännöllinen saunominen vahvistaa vastustuskykyä, vähentää sydän- ja verisuonitautien riskiä, laskee verenpainetta ja kolesterolitasoa, vähentää jännityspäänsärkyä ja alakuloisuutta sekä tarjoaa keholle myrkkyjä poistavan vaikutuksen. Ihmisestä ei tule puhdas ainoastaan ulkoisesti, vaan myös sisäisesti.

Mitä kehossamme tapahtuu, kun saunomme? Kehon lämpötila nousee kuumeen tasolle. Se ei kuulosta ehkä terveelliseltä, mutta kuumeella on hyväkin tarkoitus. Ulkoiset verisuonet laajenevat, sydän lyö nopeammin ja alamme hikoilla.

Hikoilun myötä kehosta poistuu metalleja ja kuona-aineita, joita kerääntyy kehoon. Kun liikumme, sydämemme pumppaa enemmän verta, ja se on yksiselitteisesti terveellistä. Sydän vahvistuu, jolloin verenpaine, veren rasvahapot ja verensokeri normalisoituvat. Valkoisten verisolujen tuotanto lisääntyy ja siten vastustuskyky vahvistuu ja vilustumisen riski vähenee. Ja mikäli tämä ei vielä vakuuta, niin suomalainen tutkimus säännöllisesti saunovista keski-ikäisistä miehistä osoittaa, että riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin puolittuu.

Toisessa suomalaisessa tutkimuksessa seurattiin 1700 miestä ja naista viidentoista vuoden ajan, ja se osoitti, että niillä, jotka saunoivat 4–7 kertaa viikossa, oli selvästi pienempi riski kuolla ennen aikojaan sydän- ja verisuonitauteihin kuin niillä, jotka eivät saunoneet lainkaan tai saunoivat korkeintaan kerran viikossa. Näin oli riippumatta sukupuolesta ja iästä.

Jopa dementiaan sairastuvat harvemmin ne, jotka saunovat 4–7 kertaa viikossa. Ei ole täysin selvää, mistä se johtuu, mutta tutkijat Itä-Suomen yliopistosta ovat sitä mieltä, että se voi johtua sydän- ja verisuonijärjestelmän vaikutuksesta aivoihin. Kun sydän voi hyvin, on suurempi mahdollisuus, että myös aivot voivat hyvin.

Eikä saunoa tarvitse kolminumeroisissa lukemissa, kunnes alkaa muistuttaa rapua. 60–80 astetta riittää hyvin, kerrallaan 10 minuutin ajan. Jopa matalampilämpöinen, lähemmäs 40-asteinen, sauna auttaa jännityspäänsärkyyn ja alakuloisuuteen. Entäpä heittäytyminen jääkylmään veteen tai kieriskely lumessa saunan jälkeen, onko sillä jotain merkitystä? Todennäköisesti ei. Nimenomaan lämpö on hyvinvointia lisäävä, ei lämpötilan vaihtelu sinänsä. Mutta jos sellaisesta tykkää, voi niiden tekemistä jatkaa. Tärkeintä vain on, että saunoo läpi elämänsä.